Vanessan ensimmäinen päivä kotona.
Siinä syksyn ja talven mittaan ponia treenasin, kuitenkin rupes keväänmittaan kummastuttamaa ponin lihoaminen. Vaikka viikottain ajoin Vanessaa eikä ruokamäärätkään ollu mitään päätähuimaavia, silti maha vaan kasvoi ja kasvoi. Mietin et mitähän mie teen vääri ku ei tää poni näytä nyt kyllä yhtään siltä, et ens kesänä juostaan kilpaa. Ja ei, ei vielä tässäkään vaiheessa käyny mielessä, että mahassa vois olla muutakin kuin ruokaa.
10.5. Inka oli Juicen kanssa kouvolassa yötä ja lähettiin ponien kans hiitille. Vitsailtiin ja naureskeltiin "Mitä jos tää Vane onkin tiine.?" "Aatteleppa ku hevoskopissa ois varsa ku kotia päästää." Sanoin viel Inkalle et nolottaa ajaa ponia raviradal ku se on nii lihava, et kaikki luulee sen olevan viimesillää kantavana..(Näin jälkeepäi aattelee kui sitä on voinu olla tyhmä... :D)
16.5 Kävin heittää Vanen kans reippaan kärrylenkin ja soitin viel Inkalle kuin hyvin ja kovaa Vanessa juos....
20.5 Olin ollu viikonlopun kotona(enkä siis nähny ponia ollenkaan) ja kun näin sen aattelin et voi herran jestas miten se maha on taas kasvanu ja muuttunu!!? Pakko oli soittaa eläinlääkäri, jotai siel mahas on pakko olla..pelkäsin et nyt on jokin pahasti pielessä, ehkä kasvain tms.?
21.5 Eläinlääkäri kokeili ja totes "Joo kyl tääl ylimääräsiä luita tuntuu, varsa syntyy n.1-2 viikon päästä." HUHHUH!! Niinpä alkoi meidän odotuskausi, joskin jäi vähän lyhyemmäksi mitä yleensä se on.. :p
30.5 Aamulla oli oottamassa pirteä ja tomera varsa sekä ylpeä mamma! :)
Heinille kiitosta kuvasta.
Vaikka tiineysaika ei nyt mennyt ihan oppikirjan mukaan, Väinö sekä Vanessa voivat ja ovat voineet kaikenaikaan erinomaisesti. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti