tiistai 27. elokuuta 2013

Väinö kolme kuukautta!!

Okei ei nyt ihan vielä, vaan kaksi kk ja 27 päivää.. ;) Aattelin silti tehä jo aikani kuluks Väinöstä tälläsen "kehitys" postauksen.


Ensimmäisenä kuva Väinöstä yhden päivän ikäisenä, pieni vaaleanharmaa hirven vasa.



Kuukauden ikäinen, pikkuse on tainnu karvaa alkaa tummua ja kasvanu hirvittävästi!







Kaksi kuukautta, vauvakarva on alkanu lähteä päästä/kaulalta enemmänkin.







Sitten tänään otettuja kuvia eli kolme kuukautta. Huomaatteko eroa ensimmäiseen kuvaan? ;)














Nyyh, missä miun vauva Väinö on??

maanantai 26. elokuuta 2013

Niin on muistoja vaan...

"Jos niin käy
että minusta tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani
niin sinun on tehtävä
mitä on tehtävä
sillä viimeistä matkaa
ei kukaan ole estävä
sinä tulet surulliseksi
-minä ymmärrän
älä anna surusi estää sinua
sillä tänä päivänä enemmän
kuin koskaan ennen
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan
Meillä on ollut niin
monta hyvää vuotta
tulevaa ei kannata surra
et haluaisi minun kärsivän
kun aika koittaa,
anna minun mennä..."
 
 
Lotta 2002-2013
Ensimmäinen omakoira meille, yhteisiä vuosia kerty melkein ykstoista.
 
Maikki 1997-2013 

  Maikki oli meille ensimmäinen kaviokas, vajaa kymmenen vuotta yhteistä taivalta kerkes kertyä.
 


Pitkään molemmat meitä ihastutti ja vihastutti, mahtavia muistoja jäi kummastakin. Nyt kuitenkin tuli aika päästää molemmat pois, nauttimaan vihreästä heinästä ja syömään herkku luita. Juoksemaan vapaana pitkin niittyjä, seuraamaan kavereita pilvien päältä.
Levätkää rauhassa rakkaat <3
 

torstai 22. elokuuta 2013

MammaVeen loimet

Hirvee hinku (mitä kyllä ihmettelen kovasti...) kirjottaa tänne koko ajan, vaikkei mitään asiaakaan olis.. :D Kuvia ei oo eikä ennen maanantaita kyl tuukkaa ainakaa kummastakaan ponista, oon ihan valmis heittämää ton kämäsen puhelimen vaikka seinää.. Eikä niistä oo oikein mitään kerrottavaa kun viettävät vielä hetken laidunlomaa, vaikkakin ei enää kauaa ja sitte aletaa tekemää töitä! Vanessaa alan taas treenaamaa, jospa senkin kans sit joskus päästäis jo radoille ja Väinön kans aletaa harjottelee viel lisää perusjuttuja ja käytöstapoja. Sitte luulis kirjotuksien aiheita tulevan!



Tosiaan eilen tein ens talvea varten inventaariota Vanessan loimista, tälläsiä löytyy;
  • Kaks kappaletta vuorettomia sadeloimia, fullneck(105cm) sekä normaali(115cm)
  • Kaks villaloimea, 105- ja 115cm 
  • Kolme fullneck fleeceloimea, kaks 105cm ja yks 115cm
  • Kaks 105cm ja kolme 115cm  normaalia fleecloimea
  • Toppaloimia tais olla kolme; fullneck 115cm 350g vuorella ja kaks normaalia 115cm n.200g vuorilla
  • 105cm verkkoloimi 
 Siinä nyt ne mitä löysin/muistin olevan, saa nähä miten noi sopii. Kun osa 115cm on hirveen isoja ja toisaalta noista 105cm voi olla jo pieniäkin. Täytys joku päivä pitää loimien sovituspäivä ni näkis onks siel ensimmäistäkää hyvin istuvaa.


Tätä postausta kirjotellessa tuli mielee, et mitä hittoa mie teen!!? :D En kyl vähä aikaa sit ois uskonu ensinnäkää sitä et alan mitää blogia ees pitämää ja toiseks et kirjottelen tänne sit ihan oikeesti näin turhia ja typeriä juttuja...hei ihan oikeesti jostain ponin loimista, ketä kiinnostaaaa?? No joo omaks ilokshan mie tätä suurimmaks osaks teenkii,onhan näitä typeriä juttuja on sit kiva joskus lukea.... ;)

tiistai 20. elokuuta 2013

Kolme kuukautta sitten

Tää on se päivä tasan kolme kuukautta sitte, ku heräs vahvat epäilyt Vanessan tiineydestä. Maha oli todella oudon näköinen ja iso, kaveri rupes kyselemää et ootko nyt aivan varma ettei se oo tiine ja onks se ollu kiimassa. Rupesin miettimään, että yhtään kiimaakaan en oo vajaan vuoden aikana huomannu. Seuraavana yönähän ei sit paljon nukuttukaa, päivällä tulis eläinlääkäri kattomaa ja kokeilemaa mikä on. Jännittäessä se yö meni mitä tohtori sanoo.
 Miljoonia ajatuksia ja kysymyksiä oli mielessä. Voiko tosiaan olla mahdollista, että Vane on kantavana? Mitäs sitten jos onkin? Mitä jos ei oo kantavana, vaan sairas muuten? Mitä sen jälkeen tapahtuu? Mitä jos tiine, miten varsa voi? Onkohan elossa? Viitaten siihen  miten oon Vanessaa ajanu ja ruokkinu, en ainakaan sinnepäinkään miten tiinettä tammaa pitäis. Mitä jos...., mitä jos...., näin sen yön vietin.

Tosiaan, siis tasan kolme kuukautta sitten heräs vahvat epäilykset tiineydestä ja siitä kymmenen päivää eteenpäin et varsa synty!!  Ihan käsittämätöntä miten äkkiä kaikki tapahtu, piti valmistautua varsan tuloon reilussa viikossa. Yleensähän se aika kuitenkin on sen vähintään 11 kuukautta... Niin kun aiemmin sanoin ettei Vanessaa hoidettu tiineysaikana "oppikirjan" mukaan, ei näyttänyt sitä eikä varsaa haittaavan. Pikemminkin tuntuu, että nykyaikan luetaan ehkä vähän liiaksikin sitä oppikirjaa kantavien tammojen kohdalla. Katotaa niitä lukuja ja numeroita sieltä, eikä tammaa itseään. Lopetetaan liikkuminen siihen päivään mikä määrätään, vaikka tamma voi hyvin ja liikkuisi mielellään vielä. Ja sitten taas ruokitaan niitä ihan yli lihaviksi. Enkä nyt kuitenkaan tarkoita sitä, että edellisenä päivänä ennen varsomista pitäis joku hikilenkki käydä juoksemassa ja kourallinen vaan sapuskaa.. ;) Maalaisjärkeä tähänkin asiaa niin varmasti homma toimii!

Meillä siis kaikki hyvin, ponit voi loistavasti ja oon ikionnellinen miun pienestä Väinö pojasta! Sekä ylpeä Vanessasta mikä on hienosti nuoresta iästä huolimatta hoitanu varsaa. Tän kaiken kunniaks leivoin viinimarjapiirakan ja nyt meen herkuttelemaa sitä kera vanilijakastikkeen!

Namm! (Kuva kopioitu netistä)



sunnuntai 18. elokuuta 2013

Taasko pitäis joku otsikko keksiä!?

Heti alkuun muutama kuva Inkalta saaduista loimista/harjoista poneille, KIITOS niistä!


Väinön harjat, oon jo niin vahvasti sitä mieltä, että sen väri tulee olemaan sininen/mustasininen ;)

Vanessalle kasallinen fleeceloimia, i like!!



 Väinölle fleeceloimi, tällä on hyvä alottaa loimen päällä pito harjotukset. :)




Niin ja sitte harmikseni joudun kertomaa etten löytäny miun kameran laturia, joten kuvat/video on otettu poneista ja Elmeristä huonompaakin huonomalla puhelimella....tän viikon sit joutuukin pärjäämään sillä. Koittakaa kestää!

Mitäs tykkäätte Elmerin ulkomuodosta? :D

Poneilla on laitumella muutama lelu, mm.tommoin normaali hevosten pallo ja lypsimistä vanha nännikumi. Väinö tykkää!

Nii meeppä kuvaamaa tota tolla puhelimella ku kuvista tulee tälläsii!

Tsiigatkaas toi otsis

Elmeril on oikein poikien väriset valjaat, vai mitä? ;)



Ja loppukevennykseks videon pätkää ku Väinöskä leikkii! 


Videon laatu huononi viel enemmän ku tänne laitto, mut kyl siit nyt ehkä ponin erottaa. 

perjantai 16. elokuuta 2013

Pienin nelijalkainen

Olihan  tää miun silmäteräkii esiteltävä täällä, Elmeri kolme vee. Rotuja löytyy kahenlaista, silkki- ja yorkshirenterrieriä. Oikein lepposa kaveri! Vieraille ei kyl niinkää, jotai ihmisiä ei voi sietää laisinkaan..täydellinen lenkki- sekä unikaveri, jaksaa pienestä koosta huolimatta lenkkeillä paljon ja toisaalta rodusta huolimatta viihtyy sohvalla taikka muuten vaan sisällä loistavasti. Rakastaa uimista ylikaiken, läträä tassunkaa vettä ja jahtaa siitä tulleita kuplia. Palelee talvella herkästi, joten sille on pakko pukea paksusti päälle. Vieläköhän jotain keksin kerrottavaa...,                   

Niinkuin lahjamäärästä huomaatte, kyseessä on erittäin kiltti poika.......

 







Tykkää myös lenkkeillä näin..


Elmeri heinäkasassa talvella 2012(?) Kuvannut Helena
                                                                                                                                                                                


Loput kuvat onkin uusimpia tänä kesältä









Tälläinen on siis miun pieni luppakorva nelijalkainen. :)

Aurinko paistaa ja laidunkausi poneilla jatkuu, ens viikolla luvassa tuoreita kuvia niistäkin!

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Kun yhdestä tulikin kaksi

Vuosi sitten kesällä haaveilin omasta raviponista, sellastahan miulla ei omaa vielä sillon ollut..siskon poneilla tuli kotona ajettua ja muutama starttikin. Kuitenkii oma valmennettava on ollu aina haaveissa, joten päätimpä sitte yks ilta aikani kuluks selailla myytäviä poneja. Nimenomaa russeja, jostain syystä ne kiehto/kiehtoo enemmin. Talliponihännällä oli kuin olikin myynnissä pari vuotias tamma, seuraavan päivänä jo soitinkin Erjalle. Eikä tainnu montaa päivää mennä että olikii jo autonnokka kohti ypäjää menossa, paikanpäällä ei tainnu pitkään mennä kun päätin, että tuon ponin haluan. Niinpä sitten Vanessa lähti Mattiloiden kyydissä mikkeliin kuninkuusraveihin ja sieltä jatko meidän kyydillä kotia lemille.  
Vanessan ensimmäinen päivä kotona.


 Siinä syksyn ja talven mittaan ponia treenasin, kuitenkin rupes keväänmittaan kummastuttamaa ponin lihoaminen. Vaikka viikottain ajoin Vanessaa eikä ruokamäärätkään ollu mitään päätähuimaavia, silti maha vaan kasvoi ja kasvoi. Mietin et mitähän mie teen vääri ku ei tää poni näytä nyt kyllä yhtään siltä, et ens kesänä juostaan kilpaa. Ja ei, ei vielä tässäkään vaiheessa käyny mielessä, että mahassa vois olla muutakin kuin ruokaa.

10.5. Inka oli Juicen kanssa kouvolassa yötä ja lähettiin ponien kans hiitille. Vitsailtiin ja naureskeltiin "Mitä jos tää Vane onkin tiine.?" "Aatteleppa ku hevoskopissa ois varsa ku kotia päästää." Sanoin viel Inkalle et nolottaa ajaa ponia raviradal ku se on nii lihava, et kaikki luulee sen olevan viimesillää kantavana..(Näin jälkeepäi aattelee kui sitä on voinu olla tyhmä... :D)

16.5 Kävin heittää Vanen kans reippaan kärrylenkin ja soitin viel Inkalle kuin hyvin ja kovaa Vanessa juos....

20.5 Olin ollu viikonlopun kotona(enkä siis nähny ponia ollenkaan) ja kun näin sen aattelin et voi herran jestas miten se maha on taas kasvanu ja muuttunu!!? Pakko oli soittaa eläinlääkäri, jotai siel mahas on pakko olla..pelkäsin et nyt on jokin pahasti pielessä, ehkä kasvain tms.?

21.5 Eläinlääkäri kokeili ja totes "Joo kyl tääl ylimääräsiä luita tuntuu, varsa syntyy n.1-2 viikon päästä." HUHHUH!! Niinpä alkoi meidän odotuskausi, joskin jäi vähän lyhyemmäksi mitä yleensä se on.. :p

30.5 Aamulla oli oottamassa pirteä ja tomera varsa sekä ylpeä mamma! :)
 Heinille kiitosta kuvasta.

Vaikka tiineysaika ei nyt mennyt ihan oppikirjan mukaan, Väinö sekä Vanessa voivat ja ovat voineet kaikenaikaan erinomaisesti. :)


1#

Heissan!
Oon pitkän aikaa muiden blogeja lueskellu ja hullaantunu niihi täysin! Rupesin miettii et miks en itekkii koittais. Kuitenki tulee noita ponien juttuja kirjoteltuu ylös muutenkii, ni miksen tällei blogimuodossa sit kirjottelis ja täältä sit vuosien pääst ihmettelis mitä on tullu tehtyä. :) Pääasiassa täähän siis kertois kahdesta russ-ponista ja pienestä koirasta sekä silloin tällöin myös miun omistuksessa olevasta vuoniksesta.

Ehkä tähä heti kärkeen kuitenkii on kerrottava jonkinlainen esittely meistä. Tietokoneen ruudun takaa löytyy tälläin perusmaalaisjuntti 19vee. tyttö, kouluja on juu käyty, mut en todellakaan takaa et ilman kirjotusvirheitä tää blogi jää! (Kyl siel koulus sillon keskityttii (valitettavasti(?!)) johonkin aivan muuhun ku opiskeluu...) Tällä hetkellä opiskelen (en äidinkieltä!!) oppisopimuksella eläintenhoitajaks, työskentelen siis maitotilalla ja teoriajaksot käyn Asikkalassa.
Omistuksestani poneja nyt löytyy vuonis ja kaksi russia. Unda-vuonis asuu siskoni (ja monen muun ihanan) hoivissa Lemillä. Ja nuo kaks pienempää miun huollettavan tääl Utissa. Tosiaan muutin reilu vuos sitten kouvostoliittoo uuden russin kanssa opiskelemaan, mut mitä ihmettä niitä on nyt kaks!? Nuor tammani päätti ryhtyä teiniäidiks ja pyöräytti toukokuun lopussa tuollaisen ihanan pienen oripojan miun iloks viel. Ja siitä lisää myöhemmi...


"Väinö" ehkä puolen vuorokauden iässä. Kiitos Heinille kuvasta!



Jos tää rittäis nyt näin ekalla kerralla, kiitos ja kummarus -Ira