Taas yks viikonloppu takana

Hei vain, lupasin uutta postausta jo viikonloppuna, mut millään en jaksanu enää eilen käydä väsäämään sitä illalla. Mut ihan heti tähän alkuun täytyy sanoa, et en ois kyl uskonu et jo muutama lukija lisää tekee näin iloseks, ihan mahtavaa, nyt tekee jo taas hirveesti miel enemmä panostaa tähän blogii. :-) Vaikka en alunperi perustanu tätä blogia lukijoiden takia, mut kyl se hyvältä tuntuu jos taas pari on enemmän, onhan teitä jo 11 ;). Pienestä sitä taas onkin ilonen.

Tänä aamuna seitsemän jälkeen otin nokan kohti Asikkalaa ja tulin pitkästä aikaa kouluu. Jälleen kerran ilmasto suosi ja anto vettä taivaan täydeltä matkalla + siihen vielä se, et oli hämärää ja ajoin rekan perässä. Meinas tulla iskää ikävä. Mutta täällä ollaan ja koulupäivä ohi sekä asuntolan vierashuoneeseen majottauduttu..tää huone on ihan älytön pikku"yksiö". :D Ehkä täs taas pitkäst aikaa yhen yön mahtuu olemaa.. ;)

Seison kuvaa ottaessa huoneen "ulko"-ovella, huoneessahan on siis kaksi sänkyä, vaatekaappi + tuo pöytä. Mut sentää oma vessa!

No nyt asiaan, olin taas la-su yön Lemillä joten tuli ponienkin kans touhuttua. Lauantaina kävin ajamassa Vanessan ja arvatkaapas kuka roikku aisassa kiinni mukana? :-) No oikein, Väinö! Muutaman kilsan lenkki käytiin hölköttelees, oli melkosen hauskaa. Inka on käyny muutamasti noin niitä ajamassa, joten Väinöhän juos rinnalla ku vanha tekijä! Vaikka mammaa piti välil kiusata näykkimällä, mut melkeinpä se vaa keskitty siihe juoksemisee. 

Lenkin jälkeen laitoin molemmille oikee loimet päälle ja hetkeks yhes karsinaan.

Harjotteluloimi alkaa käydä jo pieneks :)

Sunnuntai starttas sillä käyntii kun kaveri tuli ratsastelemaan hetkeks Inkan Krissellä (eli yhtä kuin, mie istuin kentän laidalla ja kattelin menoa). Sit Inka vaihtukin Krissen selkää ja lähettii kotia hakemaa Vanessa lenkille mukaa. Suunnitelmissa siis oli heittää vähä pidempi maastolenkki Inka+Krisse ja mie+Vane. Uljas ratsu varttu sen aikaa karsinassa ku saatii Vanessalle ajovermeet niskaa ja kärryt perään, et päästäis matkaan. Lenkki oli...mm, miten sen nyt sanois, erittäin vaihtelevaa maastoa. Oli kylätietä,metsätietä,metsätietä jossa oli metsäkone ajanut, ei siis mitää parasta mahdollista jälkeä ollu jättänyt. Ylitettiin hurja puusilta minuu pelotti, Vanessaa ei!!, ohitettiin pari vierasta hevosta mitkä oli laitumella sillä kertaa Vanessaa pelotti, miuta ei... ;), mentii pari kovempaa pätkää, laahustettii sunnuntaikävelyä, hölkättii ja tietysti nautittii syksyisestä säästä! Voiko paremmin sunnuntaipäivän viettää. :) Illalla sit lähinkin kohti Uttia, tällä kertaa Elmeri jäi Inkan ja iskän hoidettavaks.

Harmitti lenkil hirveesti ettei ollu taaskaan muistanu ottaa kameraa mukaan! Niin meen kyl teille ens viikonloppuna kuvaamaa myös meijen ajolenkkejä.

Yritäppä nyt kuvata tuota pikku jantteria ku se on tollain........

Vanessa tahto ja kuvaa............. :D

Sekä Krisse -uljas ratsu