Mitä meille kuuluu?

Moikkamoi. Oottekin varmaa huomannu, että blogi on ollut jonkin asteen tauolla. Tää alkuvuos on ollut hirveen kiireistä aikaa ja kaiken lisäks oma kone hajos enkä puhelimella tosiaankaan rupee tänne kirjottamaan. Ja koska kevät otti varaslähön, ulkona on tullu viihdyttyä aika paljon. (Paitsi ei enää kun talvi tuli takas!!! :< ) Mutta mitä meille kuuluu nyt?

Undan kanssa käytiin Lappeen raveissa 2.3 kyyditsemässä lapsosia. Pienesti taas jännitti lähtee sinne, kun viimeiksi poni pelkäs niitä ohi juoksevia hevosia...mutta oikein hienosti meni! Pikkuratsastajat tykkäs Undasta ja ponska jakso parin tunnin ajan kävellä ees taas ilman ongelmia.

Väinö se vaan kasvaa ja miehistyy...hyvällä ja huonolla tavalla. Ite en oo Lemillä käydessä kerenny mitään sen kanssa tehä, mut Inka on kovasti pitäny huolta että pikku-ukko oppii käytöstapoja ja tutustuu uusiin asioihin. Oon erittäin tyytyväinen siihe, ettei Väinön tarvinu muuttaa mihinkä vieraalle vaan sai jäähä parhaaseen paikkaan ja hoitoo Inkan luo täksi talveks. :) 

Ja viimeisempänä, mutta ei todellakaan vähäisempänä Vanessa. Treenit jatkunu säännöllisenä, kärryt on perässä n. 4 kertaa viikkoon 5-10km lenkeillä. Kuntoa ja vauhtia on tullut valtavasti lisää, tosin se kunto koskaan kerennyt mihinkä hävittäkää ku sattuineista syistä sai niin lyhyen mammaloman.

Torstaina käytiin "hiitillä" Kouvolan raviradalla, oon ihan yllättynyt ja varsin ylpeä tuosta ponista. Ekat pari kierrosta vähän katteli ja oli jännittyny, mutta sen jälkeen unohti jo kaiken pelottavan ja keskitty vaan eteenpäin menemiseen. Pesupaikallakii oltii ku vanha tekijä. :-) Kunhan kengittäjä ja eläinlääkäri tulee käymään ni myö oltais jo ihan valmiita lähtee harkkaraveihin ihmettelemään menoa. 

Todistusaineistoa radalla käynnistä

Sellasta täällä..yritän nyt pikkusen useemmin käydä kirjottelemassa kun parin kuukauden välein. ;) Palaan pian!